Kun näkö alkaa heiketä, voi tietoisella ruokavaliolla vaikuttaa näön terävyyteen ja näkökykyyn! Itse asiassa ruoalla on näköön suurempi vaikutus, kuin moni arvaakaan. Kaikki ovat kuulleet, että syöminen vaikuttaa painoon, aineenvaihduntaan, kolesteroliin, ihon ominaisuuksiin, luiden terveyteen, maksaan jne… Usein kuulee jopa sanonnan syödä silmillään, mutta harva on tullut ajatelleeksi, mitä hyötyjä terveellisestä syömisestä on silmille.
RASVAT, PROTEIINIT, MINERAALIT, VITAMIINIT, KAALIT JA LANTUT
Keltatäplä eli makula lutea on verkkokalvon tarkan näön alue. Se on jatkuvasti alttiina oksydatiiviselle stressille: siinä on runsaasti vapaita radikaaleja eli solujen valkuaisia ja DNA:ta tuhoavia molekyylejä. Vapaiden radikaalien toiminnan vastapainoksi tarvitaan antioksidantteja. Ne auttavat suojaamaan verkkokalvoa radikaalien haittavaikutuksilta. Jos tämä kuulostaa turhan abstraktilta, ajattele esimerkiksi UV-säteilyä ja teknisten laitteiden tuottamaa sinistä valoa, jotka kumpikin ovat silmälle haitallisia. Tässä valossa antioksidanttien tarve kuulostaakin heti paljon konkreettisemmalta, vai mitä?
Mistä antioksidantteja sitten saadaan? Tietysti ruoasta, mutta ei ole ollenkaan sama, mitä kannattaa syödä.
Tutkijat ovat havainneet, että silmille erityisen hyväksi ovat karotenoidit – etenkin luteiini ja kseaksantiini. Toinen antaa kasvikselle sen keltaisen, toinen punaisen värin. Maississa ja paprikassa on esimerkiksi paljon luteiinia. Karotenoideja saa hyvin myös lehtikaalista, ruusukaalista, pinaatista, vihanneskrassista ja voikukanlehdistä.
Silmät tarvitsevat myös omega-3-rasvahappoja. Olet varmaan kuullutkin, että ne ovat tärkeitä kamppailussa pahaa kolesterolia vastaan, mutta myös silmät – verkkokalvo, verisuonet ja hermot — tarvitsevat aineenvaihdunnan ylläpitämiseksi hyviä rasvahappoja. Niitä saa mukavasti lohesta, sardiineista, tonnikalasta, yleensäkin kalaöljyistä, merilevistä, pähkinöistä, pellavansiemenistä, ja rypsiöljystä – kaikkia näitä pitäisi syödä muutenkin säännöllisesti! Olet varmaan kuullut myös kuivien silmien syndroomasta. Myös tähän ikävään kiusaan ja sen ehkäisyssä omega-3-rasvahapot toimivat erinomaisesti.
Sinkki on tärkeä hivenaine. Sinkkiä saa punaisesta lihasta, munista, maitotuotteista, merenantimista (esim. simpukoista) ja palkokasveista. Kaikki nämä pitävät yllä ja tarvittaessa nostavat sinkkitasoa. Jos huomaat, että kyntesi haurastuvat, hiuksia irtoaa runsaasti, vastustuskyky on heikko tai haavat paranevat hitaasti, kyseessä voi olla sinkin puute. Mahdollisia syitä on toki muitakin, joten oireista kannattaa puhua lääkärille tai apteekkarille. Näön kannalta sinkkiä tarvitaan siihen, että A-vitamiini imeytyisi paremmin ja elimistö kehittäisi tehokkaammin melaniinia, joka taas suojaa silmän kudoksia ultraviolettisäteilyltä.
A-vitamiini auttaa silmän limakalvoja pysymään kosteina (ks. kuiva silmä), mikä taas estää bakteerien haittavaikutuksia. A-vitamiini ehkäisee tehokkaasti hämäräsokeutta eli erittäin huonoa näkökykyä vähäisessä valossa. Pahimmillaan A-vitamiinin puutos voi surkastuttaa keltatäplän niin, että näkö vammautuu pysyvästi. A-vitamiinia saa parhaiten maksasta, maitotuotteista ja voista, mutta myös karotenoideja sisältävistä juureksista ja vihanneksista, kuten porkkanasta, lehtikaalista, ruusunmarjoista, pinaatista, aprikooseista, melonista, appelsiinista ja bataatista. Bataatti sisältää itse asiassa niin paljon A-vitamiinia, että siitä saa kaksinkertaisen määrän päivän saantisuosituksesta.
C-vitamiini eli askorbiinihappo on vahva antioksidantti. Sitä tarvitaan immuunijärjestelmän toiminnassa, ja se on välttämätön luiden, hampaiden ja ihon terveydelle. Jos haluat välttää näkökyvyn heikkenemistä, kaihia, silmien verisuonten rappeutumista tai jos ylipäänsä haluat terveet ja vahvat silmät, syö kaikkea värikästä! Musta- ja punaherukka, mansikka, ruusunmarja, tyrni, appelsiini, lanttu, paprika, tomaatti ja parsakaali ovat erinomaisia C-vitamiinin lähteitä.
E-vitamiinia on eniten manteleissa, auringonkukka- ja rypsiöljyssä sekä avokadossa. E-vitamiini vahvistaa hiussuonten seinämiä, hidastaa solujen vanhenemista, ylläpitää hedelmällisyyttä ja ehkäisee keltatäplän rappeutumista. Koska keltatäplä on se verkkokalvon alue, joka vastaa terävänäöstä, sitä kannattaa ruokkia hyvin ja säästelemättä!
Jos luit tämän jutun huolellisesti, huomasitkin varmaan, että silmille terveellinen ruokavalio ei paljoa eroa yleensäkään terveellisestä syömisestä. Terveellinen ruokavalio ei ole mikään vaikea juttu (verrattuna vaikkapa erilaisten kiusausten vastustamiseen). Olennaista on, että syöt monipuolisesti ja että lautasmallissasi kaikki ryhmät ovat tasapainossa. Silloin silmäsikin saavat kaiken tarvitsemansa. Syö vihreää, punaista, keltaista, violettia ja oranssia — ja vähennä valkoista! Ja koska varovaisuus on viisauden alku, syö kaikkea terveellistä jo ennen kuin näkösi alkaa reistailla!
Syö monipuolisesti!